Hyvästi Tukholma

Viimeisenä päivänä ohjelmassa aamupäivän luentotilaisuus, johon saapui vierailijaksi Göteborgista suomalaistaustainen 18-vuotias Iina Aho. Iina on syntynyt Suomessa, mutta muuttanut Ruotsiin 3-vuotiaana. Iina on nuori monté-ratsastaja, joka on noussut Ruotsin kymmenen parhaan ratsastajan joukkoon viime vuosina. Viime vuonna 2015 Iina ratsasti 75 monté-lähtöä, yhteensä yli 720 000 kruunua ajettua rahaa ja kilpaili 19 % voittoprosentilla. Tämän vuoden 12 startista voittoja on peräti 25 prosenttia. Jonkinlainen esikuva siis monelle ravikoulun nuorelle, jotka haaveilevat monté-urasta. Iina kertoi omista opinnoistaan ja kehityksestään raviratsastajana sekä treeniohjelmastaan. Hän ratsastaa paljon, 3-4 kertaa viikossa. Iinan isä Mikko Aho toimii ammattiravivalmentajana Åbyn raviradalla, joten säännöllinen lajivalmentautuminen on senkin puolesta ollut mahdollista. Keskustelutilaisuuden jälkeen harjoiteltiin istuntaa simulaattorin avulla ja Iina antoi jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti neuvoja istuntaan ja siihen, mitä pitäisi treenata jatkossa.

   
Iina opastaa, Tobias ratsastaa                    Fall Star Tooma / Iina Aho

Tilaisuuden jälkeen alkoivat Solvallan lounasravit, jossa Iina ratsasti kaksi monté-lähtöä. Ensimmäinen hevonen oli ravikoulun oma hevonen Fall Star Tooma, joka avasi hyvin keulapaikalle, mutta vauhdikkaan juoksun jälkeen taipui lopussa sijalle 6.

Illalla opiskelijat lähtevät vielä yhden koulun starttihevosen, Mr Turbo Triss:n kanssa Rommen raveihin, jossa Iina myös ratsastaa. Pitkä päivä siis tiedossa ravikoulun väellä. Lounasraveista allekirjoittanut jättäytyi sakista suunnaten kotia kohti.. Mukava päivä ja antoisa reissu kokonaisuudessaan! Haikein mielen jätän keväisen Tukholman. Mukavaa on ollut, paljon uutta näkemystä ja kokemusta, uusia mahtavia ihmisiä, erilaisia systeemejä niin hevosten kuin koulutuksen suhteen ja paljon antoisia keskusteluja.

Kiva on myös mennä kotiin! Tukholma kuittaa - päätän raporttini tähän. J

-Mari M

 

Torstai 25.2.

Näin se aika rientää, tänään viimeinen kokonainen päivä – huomenna kotimatkalle. Tiistai ja keskiviikko meni jo tuttujen opiskelijaryhmien kanssa tallitöissä ja treeneissä, lisäksi oli keskiviikkona vielä ravit Solvallassa. Ruotsin kielikin on alkanut luistaa jo ihan eri tavalla kuin tullessa, siltä osin itselle asetetut tavoitteet ovat hyvin täyttyneet!

  
Aurinkoa! J                                 Kevät on huomattavasti pidemmällä kuin Muhoksella..

Tänään on ollut mukavan lämmin ja aurinkoinen päivä, selkeästi kevättä ilmassa. Tänään ohjelma oli hieman erilainen. Normaalien tallihommien päälle oli palaveri, joka koski lähinnä ravikoulun ensi viikon hiihtoloman leirejä, mutta jossa olin itsekin mukana hyvästelemässä tämän mahtavan porukan. Tuliaiset jaettiin ja vaihdettiin kokemuksia vaihtojaksosta. Huomenna onkin kiireinen päivä, sillä Göteborgista on tulossa vieraileva luennoitsija aamusta. Siitä lisää huomenna.. Huomista tilaisuutta varten valmistelimme ”Monté Pytonin” eli simulaattorihevosen valmiiksi. Käytännössä simulaattori on sama kuin Suomessakin jo käytössä olevat ratsastussimulaattorit, mutta tällä hevosella harjoitellaan pääosin montea eli raviratsastusta sekä kärryillä ajamista. Huomenna on luvassa myös lounasravit, joten säpäkkä tulee olemaan viimeinenkin päivä Ruotsinmaalla ennen kotimatkaa.

 
Monte Pyton  /   Lounaspalaverissa tallin pääporukka Sofia, Elise, Emelie, Glenn, Nicole

-Mari

Ma 22.2. - reissu puolivälissä

Viikonloppu ja puolet työskentelyjaksosta takana. Viikonlopun otin ihan turistimeiningillä vaellellen Tukholman katuja ja tuliaisetkin sillä samalla reissulla tuli ostettua. Pitihän se myös käydä tarkistamassa kuninkaanlinna ja gamla stan, että olivatko vielä samassa jamassa kuin muutama vuosi sitten. Ei näkynyt yhtään kuninkaallista, vaikka kuulemma hovissa vietettiinkin lauantaina prinsessa Leonoren 2-v syntymäpäiviä.

            
     Löytöjä Tukholmasta               Kuninkaanlinnan vahdinvaihto

Ensimmäinen viikko toi paljon uutta ja mielenkiintoista, joka päivä opin jotakin uutta. Reissu on ollut jo tähän asti aivan loistava! Eikä sen huonommin alkanut toinenkaan viikko. Tapasin tänään aamulla Gunilla Nystadin, joka toimii koulun erityispedagogina. Hän suunnittelee erityisiä opetusjärjestelyjä, kartoittaa ja arvioi opiskelijoiden erityisen tuen tarpeita sekä toimii tukena koko opetushenkilöstölle näissä asioissa. Keskustelimme Gunillan kanssa pitkään ja tuntui, että hänellä on tismalleen samanlaisia haasteita työssään kuin monella suomalaisella ertu-vastaavalla yleisissä ammattioppilaitoksissa. Hän koki olevansa aika yksin opiskelijoiden ja oppilaitoksen haasteiden kanssa ja yrittää saada ”erityisopetuksen ilosanomaa” levitettyä koko työyhteisöönsä. Spångassa työskentelee myös toinen erityisopettaja, mutta hänen työtehtävänsä on yksilöllisen tukiopetuksen antaminen sitä tarvitseville opiskelijoille.

Gunillan jälkeen tapasin Jukka Salon, joka on suomalaistaustainen Ruotsin kielen opettaja ja erityisluokkien koordinoija Spångassa. Jukka on syntynyt Ruotsissa, hänen vanhempansa ovat muuttaneet Ruotsiin 70-luvulla. Jukka puhui hyvää Suomea, vaikka itse koki, että kielitaito on kovasti ruostunut. Jukka kierrätti minua koulun tiloissa ja kertoi koulun käytänteistä ja haasteista erityisopiskelijoiden suhteen. Jukan työnsarkaa olivat erityisryhmät, joita oli noin 30-40 opiskelijaa – neljä eri ryhmää. Ryhmät oli jaoteltu opiskeltavan alan ja tuen tarpeen mukaan. Oppilaitoksessa opiskelee pienryhmissä niin kehitysvammaisia opiskelijoita kuin luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajiakin. Opiskelijoiden tuen tarve vaihtelee suuresti. Keskustelimme pitkään opiskelijoiden haasteista ja ammatillisesta koulutuksesta yleensä sekä eroista Suomen ja Ruotsin koulutuksen välillä. Erittäin antoisaa ja mielenkiintoista!

    
Eläintalon oppimisympäristöä

Yksi asia hämmensi minua todella. Spångan lähettyvillä oleva gymnasium oli päätetty sulkea siellä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Ongelmat liittyvät siihen, että opiskelijat ovat ottaneet vallan opettajista ja koulun järjestelmästä. Koulu sijaitsee alueella, jossa opiskelijat ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia, myös Spångassa tämä näkyy selvästi opiskelijakannassa. Lähikoulu on sekasorron vallassa ja kerrotaan, että opettajat eivät esimerkiksi uskalla enää hylätä opiskelijoiden koetuloksia tai kursseja. Opettajia ei kunnioiteta eikä kuunnella. Tästä pääsimmekin keskustelemaan opettajan työn arvostuksesta Ruotsissa. Opettajan työ ei ole houkuttelevaa eikä tunkua alalle ole. Tätä kuvastaa hyvin se, että kun Ruotsissa tehdään niin sanottuja loppukokeita jatko-opiskelupaikkoja varten, arvosteluasteikko kokeista on 0-2. Jos haluat opiskelemaan lääkäriksi, kokeen arvosanan on oltava keskimäärin 2,1 päästäksesi sisään yliopistoon. Eli käytännössä enemmän kuin maksimipistemäärä. Pistemäärää saa nostettua mm ekstrakursseilla ja työkokemuksella. Mikäli haluat opiskelemaan opettajaksi, opettajakorkeakouluun pääsemiseksi riittää keskimäärin arvosana 0,1! Eli käytännössä kaikki halukkaat pääsevät sisälle. Harva haluaa opettajaksi, se ei ole yhteiskunnallisesti arvostettu ammatti. Jukan mielestä tämä johtuu osin siitä, että palkkaus ja yleinen arvostus ovat huonoja ja uralla eteneminen on hankalaa. Tukholmassa opettajan keskibruttopalkka on noin 28 000 kruunua, eli vajaa 3 000 euroa. Toisaalta taas opetustunteja on vähemmän kuin suomessa, noin 13-15 viikkotuntia. Ja loma-ajat kaikki vapaita. Valtion taholta opettajantyön arvostusta pyritään nostamaan. Muutama vuosi takaperin tuli voimaan opettajien pätevyysvaatimukset, mutta käytännössä ne eivät ainakaan vielä toimi. Opettajia on töissä paljon ilman pedagogista pätevyyttä, erityisopettajista puhumattakaan. Erikoista.

  
Opettaja Jukka Salo                      Oppimisympäristöä

Päivä oli yksi antoisimmista tähän saakka. Erittäin hyvää keskustelua, opin todella paljon ruotsalaisesta koulutusmaailmasta!

-Mari

Päivä koulussa, ilta raveissa

Eilen keskiviikkona pääsin osallistumaan Spångan oppilaitoksella 1.vuoden opiskelijoiden matematiikan ja englannin tunneille. Matematiikassa laskettiin todennäköisyyslaskuja ja englannissa oli keskusteluseminaari liittyen englanninkieliseen kirjaan, jotka opiskelijat olivat lukeneet. Keskustelin opettajien kanssa ja tutustuin oppikirjoihin, joita näissä oppiaineissa käytetään. Mielestäni  matematiikan sisältö vastasi aika lailla suomalaisen lukion lyhyen matikan sisältöä. Erillistä ammatillista matematiikkaa ei ole lainkaan. Jännä juttu.

Spånga sijaitsi 15 minuutin bussimatkan päässä Solvallasta pienessä idyllisessä kylässä. Oikein viihtyisä ja pieni oppilaitos, jossa on yhdistettynä peruskoulun 6.-9.luokat ja ammatillinen koulutus. Oppilaitoksen yhteydessä on yli 1000 eläimen eläinkeskus, johon pääsen ensi viikolla tutustumaan. Sain myös sovittua tapaamisen Spångan erityisopettajan kanssa.

 

   

Illalla oli Solvallassa ravit ja kävin seuraamassa 1.vuoden opiskelijoiden iltaa raveissa. Opiskelijat luovat hyvin kontakteja työnantajiin jo ravien aikana. Lukujärjestyksen mukaisesti 1.vuoden opiskelijat työskentelevät yhden päivän viikossa työssäoppimispaikoilla. Ravipäivisin Solvallan raviradan varikkoalueen kymmenet tallit täyttyvät hevosista. Työssäoppimispaikkojen valmentajat siis tulevat kilpailemaan Solvallaan. Valtaosa opiskelijoista menee vapaaehtoisesti auttamaan työssäoppimispaikkansa hevosten kanssa ravi-iltaisin. Näin syntyy opiskeluaikana paljon kontakteja ammattivalmentajiin ja työllistyminen helpottuu.

 

 

Päivä 2.

Auringonpaiste lämmittää mieltä, vaikka pakkasen puolella mittari pysyikin koko päivän! Tänään pääsin paikallisen yksityisen koulun opiskelijoiden tunneille. Kuuden opiskelijan ryhmä Bromman Profilskolanista osallistui käytännön tunneille. Selkeä ryhmä erityisopiskelijoita ja heidän oma opettajansa kertoikin, että opiskelijoilla oli ollut erilaisia sopeutumisongelmia yleisessä koulussa. Profilskolan on tarkoitettu 6.-9.luokkalaisille eli ikähaarukka oli arviolta noin 12-14-v. Opiskelijoiden kanssa käytettiin koulun poneja. Ponit harjattiin ja varustettiin sekä opeteltiin ajamista. Näiden opiskelijoiden kanssa tarvisi selkeästi enemmän aikaa kontaktin luomiseen, mutta yhden pojan sain sentään raatikaverikseni kun autoin häntä vähän itsepäisemmän ponin kanssa.

Tänään perehdyin myös tarkemmin travgymnasiumin opetussuunnitelmaan ja sain vahvistuksen sille ennakkokäsitykselle, että kyse ei ole lukiokoulutuksesta. Eli vaikka suomenkielinen käännös on ravilukio, sillä ei ole vastaavuutta suomalaisen lukion eikä ylioppilastutkinnon kanssa. Ruotsin gymnasiumit ovat ammattikouluja, joista on mahdollista saada jatko-opintokelpoisuus korkeakouluun. Janinan mielestä yleisaineiden taso tuntuu vastaavan Suomen 7.-9.luokan opetusta. Hänen mielestään yleisaineet ovat tähän mennessä olleet todella helppoja. Opintojen rakenne kokonaisuudessaan löytyy täältä http://www.solvalla.se/images/pdf/naturbruksgymnasiet.pdf

Iltapäivästä tapasin 1.vuoden opiskelijan, joka oli yllättäen suomalainen. Ensimmäinen virallinen travgymnasiumin suomalainen opiskelija. 16-vuotias nuori Janina oli lähtenyt ulkomaille opiskelemaan! Keskustelu on vallan mielenkiintoinen ja täytyypä kyllä todeta, että aikas rohkea nuori nainen! Jättefint! Toki varmasti asiaa helpotti se, että hän puhui toisena äidinkielenään myös Ruotsia. Siitä huolimatta kertoi, että välillä tulee vastaan kielimuuri Ruotsalaisten kanssa. Ruotsiin tulemiselle hänellä oli selvät syyt: Suomen raviurheilun surkea nykytilanne ja halu työskennellä ravihevosten kanssa. Travgymnasiumin avulla Janina saa suoran kontaktin Ruotsalaisiin työnantajiin ja työllistyminen on lähes automaattista tätä kautta. Ravikoulu tekee yhteistyötä Ruotsin huippuvalmentajien kanssa ja heti 1.opiskeluvuodesta lähtien opiskelijat työskentelevät viikoittain ammattivalmentajien talleilla. Ruotsissa hevosalan työllistävyys ja etenkin työehdot ovat täysin eri tolalla kuin Suomessa, joten senkin puolesta Janinalla tuntui olevan selkeät ja hyvät tulevaisuuden suunnitelmat. Iso peukku  nuoren naisen unelmien tavoitteluun!

”Genom att göra det du älskar inspirerar du även andra! Lev din dröm!”

 

Första dagen

Pääsin kuin pääsinkin perille kohteeseen ja majoituspaikkaan. Ensimmäinen päivä valkeni pakkaskelissä, -3 ja hyytävän kylmä tuuli! Kotona satoi lähtiessä vettä.. Ensimmäisenä hommana tutusti aamutallin teko, kolmisenkymmentä hevosta ja ponia kaikkineen hoidettiin ulkoilemaan. Käsipuolena yritin olla apuna sen minkä kykenin. Aamutallin jälkeen koottiin henkilökunta ja opiskelijat yhteen ja esiteltiin puolin ja toisin. Tänään oli tallipäivässä kahdeksan 2.vuoden opiskelijaa. Aamupäivän ohjelmassa hevosten ajo raviradalla, tehtävänä ajolinjat ja ajanottokellon käyttö. Käytännössä opiskelijat ajoivat hevosilla radalla parijonossa ennalta sovittua vauhtia ajanottokellojen kanssa ja vaihtelivat suunnitelman mukaan paikkoja jonossa.

Ajon jälkeen hevoset pestiin ja hoidettiin, käytiin syömässä ja vuorossa oli teoriatunnit. Ensimmäisellä tunnilla käsiteltiin ajanottokellon käyttöä eli laskettiin sekunteja ja hevosten vauhteja treeneissä.. se olikin opiskelijoille vallan haastavaa puuhaa. Toisena aiheena oli hevosen anatomia ja fysiologia ja tunnilla katsottiin minullekin tuttu dokumentti hevosen rakenteesta. Aiheet olivat tuttuja, joten niistä saatiinkin oikein hyvää keskustelua aikaiseksi – kieli vaihteli sujuvasti Ruotsin ja Englannin välillä. Muutaman kerran ”tipahdin kärryiltä” keskustelussa, mutta pääosin på svenska raatailtiin! Olen ottanut tavoitteeksi puhua mahdollisimman paljon Ruotsia, mutta etenkin ammattisanasto tahtoo olla paremmin hallussa englanniksi. Onneksi opiskelijatkin tuntuvat tykkäävän englannin puhumisesta. Opiskelijat olivat oikein vilkkaita ja puheliaita ja sain tosi lämpimän vastaanoton. Erkkaopen armoton silmä huomioi heti porukasta ne pari opiskelijaa, joilla oli vaikeuksia pysyä muiden tahdissa ja saada varusteita oikeinpäin hevoselle..

Travskolanissa tapahtuu koko ajan, aamusta iltaan. Päivisin tallissa on travgymnasiumin opiskelijoita sekä erilaisia opiskelijaryhmiä esim peruskouluista. Iltapäivällä yksikkö järjestää alakoululaisten iltapäiväkerhotoimintaa! Aivan loistava idea, liekö tällaista missään Suomessa!  Iltaisin pyörii erilaisia kursseja lapsille ja aikuisille, ensiharrastajista lisenssikoulutukseen. Viikko-ohjelmassa on käytännössä koko ajan ohjelmaa, joka ikinen päivä klo 7-21. Myös opiskelijat saavat halutessaan opiskella iltaisin ja osallistua kursseille. Väldigt jätte intressant!

 

Ravikoulun talli Solvallan varikkoalueella, talli numero 35.

Ajon jälkeen opiskelijat hevosia pesemässä.

Ratamestarin kyytiläisenä varikkoalueen lanaushommissa.

 

 

Sunnuntai 14.2. - matka alkaa

Ystävänpäivä, sunnuntai 14.2.

 

Se on sitten menox! Tai niin sen piti olla. Tänään pitäisi olla Ruotsin kansainvälisen työjakson reissupäivä nro 1, eli matkustus kohteeseen. Kohteenani on Ruotsin Bromma, noin 40 km päässä Tukholmasta. Siellä Spånga Gymnasium ja tarkemmin Solvalla Travskolan: Ruotsin pääraviradalla sijaitseva Spångan hevosalan toimipiste. Varsinainen oppilaitoskin sijaitsee parin kilometrin päässä raviradasta.  Spångasta lisätietoja: http://spangagymnasium.stockholm.se/ ja linkki travskolanin sivuille: http://www.solvalla.se/travskola/aktuellt-travskolan

 

Tällä hetkellä istun vielä Oulun lentokentällä (klo 12:10). Lentoni Helsinkiin piti lähteä klo 11, mutta arvioitu lähtöaika tällä hetkellä on klo 12:45. Kone on juuttunut Helsinkiin tuulilasin vaihtoon. Näin ollen tulen siis myöhästymään myös jatkolennoltani Helsingistä Tukholman Brommaan, että hyvin sujuvasti näyttää lähtevän käyntiin tämä reissu. J Jännitystä elämään!

 

Pitkä on ollut matka tähän pisteeseen. Työssäni Luovin Muhoksen yksikössä toimin ammatillisena erityisopettajana maatalousalan perustutkinnon hevostenhoitoon painottuvassa ryhmässä. Syksyllä 2015 hain Luovin kansainväliselle työjaksolle ja minulle paikka myönnettiin Ruotsiin kahden viikon jaksolle. Kohdemaa oli vapaavalintainen ja työpaikka piti järjestää itse. Alkuperäisenä tavoitteena oli jakson järjestäminen jo syksyllä, mutta paikan ja sopivan ajankohdan järjestäminen ei ollutkaan niin yksinkertainen asia. Viimein paikka järjestyi keväälle 2016. Ruotsi maana oli oma toivomukseni, vaikka yhtä kaikki tähän aikaan vuodesta olisi varmasti ollut mukava matkata jonnekin aavistuksen verran lämpimämpään maahan. Tavoitteenani on sekä perehtyä paikalliseen ammatinopetukseen että herätellä hukassa ollutta Ruotsin kielen taitoani.

 

Miksi juuri Ruotsi sitten minua niin kovasti kiinnosti? Joskus opiskeluaikoina siellä on tullut vierailtua maatalousalan kohteissa ja etenkin hevostalouden osalta Ruotsi tuntuu olevan aina askeleen edellä Suomea. Minua kiinnostaa etenkin Ruotsin ammatillinen koulutus ja se, miten Ruotsalaiset tämän kentän käytännössä järjestävät. Taustatietoni tästä asiasta hipoo nollan tuntumaa. Minulla ei juurikaan muuta ennakkotietoa asiasta ole kuin että systeemi on täysin erilainen Suomalaiseen ammatinopetukseen verraten. Varsinaisia ammatillisia erityisoppilaitoksia Ruotsissa ei käsittääkseni ole, vaan erityisopiskelijoiden opetus on pääosin integroitua yleisen ammatinopetuksen lomassa. Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää! Solvalla itsessään on minulle entuudestaan tuttu, sillä siellä on tullut jonkun kerran aiemminkin pyörähdettyä niin työn kuin Elitloppet-ravienkin merkeissä. Jännitystä tämän matkan järjestämisestä ei ole kyllä puuttunut: tammikuun alussa katkaisin käteni ja sairastin sikainfluenssan. Ylipäätään reissuun lähteminen on ollut vaakalaudalla ja iso kysymysmerkki koko alkuvuoden. Onneksi kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin ja vaikka käsi ei vielä täysin kunnossa olekaan, niin matkustuslupa lääkäriltä heltisi. Kohteessa on vastassa on myös tuttuja, sillä ystäväni Arto toimii Solvallan raviradan ratamestarina ja on luvannut viedä minut ensitöikseen pizzalle! J

 

Pilkettä silmäkulmaan, sanoi Lapin eukko kun ukkoansa halolla heitti! J Näillä mennään – mot Sverige!

 

Ystävänpäiväterveisin,

Mari Mökkönen