torstai 5. toukokuuta 2016

Mikulovin kuulumisia

Mikulovin kuulumisia

Tiistaina olimme koko päivän kokkiopiskelijoiden kanssa keittiöllä
englannin integroinnin merkeissä. Alkuruoaksi oli "pariisilainen
salaatti" mikä muistutti paljon italiansalaattia. Sitten tarjoiltiin
keittoa, mikä koostui lihaliemestä ja uppopaistetuista
taikinapalleroista. Pääruoaksi oli uunissa paahdettua lihaa
kermakastikkeessa tarjoiltuna dumplingsien kanssa ja jälkiruoaksi pieniä
pannukakkuja aprikoosi- ja kirsikkahillolla. Opiskelijat (ja opettajat)
joutuivat itse asiassa kustantamaan ainekset itse, mikä on kyllä täällä
tavallista!
Pystyimme ottamaan esille monenlaista ammattisanastoa: eri aineksia,
työvälineitä, ruoanlaittoon liittyviä verbejä, numeroita ja määriä,
tarjoiluun liittyviä fraaseja, small
talkia jne.. Kiertelimme opiskelijoiden joukossa ja jututimme heitä
yksitellen ja jotakin kävimme läpi myös ryhmissä. Lopuksi opiskelijat
käänsivät reseptit englanniksi. Se oli heille helppoa, kun kaikki
tarvittava sanasto oli jo hallussa. Kuvasin myös Ipadilla materiaalia,
mistä koostin IMoviella videon Blankan käyttöön. Opiskelijat
suhtautuivat myönteisesti ja olivat aika rohkeita, ja uskon, että he
oppivat päivän aikana aika paljonkin. Oli hauskaa!
Eilen kävin pitämässä enkun tuntia erityiskoulun puolella hoitoalan
opiskelijoille, jotka olin tavannut jo aikaisemmin Suomessa, kun he
olivat Keskuspuistossa opiskelijavaihdossa. Keskustelimme käyttäen
englantia, tsekkiä, suomea, kääntäjää, kuvia ja näyttelemistä. Lisäksi
teimme Adobe Voicella esittelyjä. Englannin kielen opiskelu on ollut
muuten pakollista erityisammattikouluissa ainoastaan kaksi vuotta.
Minua on pyydetty täällä ollessani esittelemään digitaalisia
oppimateriaaleja (Kahoot, Quizlet, Eliademy, Padlet, Adobe Voice,
blogit jne), mitä olen tietysti mielelläni tehnyt ja niitä on täällä
ihmetelty ja ihasteltu. Olen kuitenkin huomannut, että kommunikatiivinen
aspekti kieltenopetuksessa (ja kaikessa opiskelussa) on mielestäni
erityisen tärkeää ja se pitäisi ehdottomasti säilyttää! Myöskään
opettajan tukea sekä opiskelun ja oppimisen ohjausta ei minun mielestäni
pidä aliarvioida, saatikka sitten unohtaa täysin. Kielitaitoa tulisi
niin ikään pitää korkeassa arvossa kansainvälisessä yhteiskunnassa.
Minua kauhistuttaa se suunta, mihin Suomessa ollaan menossa.
Kävimme eilen Blankan kanssa läheisessä kylässä, missä oli hieno linna
ja kaunis luonnonsuojelualue. Kävimme myös syömässä illallista. Meillä
on aika samanlaiset käsitykset opetuksesta, ja käymämme keskustelut
ovatkin olleet tämän reissun parhainta antia. Suunnittelemme jo yhdessä
uutta, kansainvälistä projektia liittyen autenttiseen kieltenopetukseen.
Päätimme, että pitää jatkaa taistelua laadukkaan, autenttisen
kieltenopetuksen puolesta! :)
- Satu

tiistai 3. toukokuuta 2016

Vs: Working Abroad

-Satu
Viikonloppu meni mukavasti kauniista säästä ja hienoista maisemista
nauttiessa Brnossa ja täällä Mikulovissa. Teki hyvää ladata akkuja uutta
viikkoa varten.
Tänään maanantaina olin erityiskoulun puolella englannin kielen
tunneilla. Täytyy myöntää, että tunsin oloni aika kotoisaksi. ;) Kävimme
läpi perusfraaseja englanniksi, tsekiksi ja suomeksi. Opiskelijat olivat
paljon parempia ääntämään suomea kuin minä tsekkiä. Erityisesti
täkäläinen suriseva ärrä aiheuttaa hankaluuksia, mikä tietysti
oli opiskelijoista tosi hauskaa. Opiskelijat olivat kokkialan
koulutuksessa, joten toisella tunnilla harjoittelimme vihanneksia ja
hedelmiä englanniksi. Minulla sattui olemaan siihen sopiva Kahoot-peli,
mistä opiskelijat pitivät kovasti. Välillä piti vähän rauhoitellakin
tilannetta kun kisa kävi niin jännittäväksi. Tällä kertaa teknologiakaan
ei pettänyt, johtuisiko siitä, että olimme ATK-luokassa.
Erityisopettaja Pavel (monille keskuspuistolaisillekin tuttu) on
työskennellyt koulussa jo 22 vuotta. Hän on koulutukseltaan liikunnan
opettaja ja erityisopettaja, mutta enää hän ei opeta liikuntaa, vaan
kuutta eri ainetta (englantia, atk:ta, jotain teknisiä aineita jne). Hän
kertoi, että erityiskoulun opiskelijat ovat vuosi vuodelta haastavampia
ja ryhmät heterogeenisempiä. Erityiskouluun sijoitetaan kuulemma ne,
jotka eivät muualla pärjää, se on tietyllä tavalla 'viimeinen
vaihtoehto'. Työ on haastavaa, ja Pavelkin on harkinnut vuosien varrella
useaan otteeseen alan vaihtoa, on 'ylämäkiä ja alamäkiä'. Hän kuitenkin
pitää työstään kaiken kaikkiaan, ja on tyytyväinen palkkaansa (800€/kk
käteen). Se on täkäläiseen palkkatasoon nähden oikein hyvin.
Lounaan jälkeen kävimme Blankan kanssa opetuskeittiössä valmistelemassa
huomisen integraatiotuntia. Opiskelijat valmistavat jotain liharuokaa,
mitä tarjotaan perinteisesti tsekkiläisissä häissä. Odotan sitä innolla,
koska tsekkiläiset liharuoat ovat olleet tosi hyviä ja on mukava päästä
maistamaan jotain todella perinteikästä. Osa ruoista on kyllä ollut
minun makuuni hieman 'eksoottisia', kuten lisukkeena syötävät
taikinapallerot 'dumplings' ja sisäelimiä sisältävä pata.
Tänään alkoivat opiskelijoiden loppukokeet englannin kirjallisella
osuudella. Ihmettelin aluksi, onko koululla jotkut juhlat, kun tytöillä
oli hameet tai mekot ja bleiserit ja pojilla puku päällä. Opiskelijat
olivat pukeutuneet parhaimpiinsa, koska loppukokeet ovat heille niin
tärkeä tilaisuus. Ihan mahtavaa! ����
- Satu

maanantai 2. toukokuuta 2016

Goodbye Rotterdam





Lähetetty iPadista


Lähetetty iPadistaViimeinen työpäivä meni inventaariossa. Maanantaisin kirkko on kiinni ja silloin oli sopiva aika laskea tavaroita.
Huomenna aamulla lento takaisin Suomeen.

Tämä oli antoisa kokemus. Kiitos OPH, kiitos Bovallius, kiitos Ilona, kiitos Eira, kiitos Merimieskirkko.

van Varjoluoto kiittää ja päättää.

Pyhätyötä






T:Marjo
Lähetetty iPadistaSunnuntaipäivänä ahkeroin "pihatöissä", toisin sanoen jatkoin ompelu-urakkaani pihalla auringonpaisteessa, sohvatyynyjä. Oli lämmintä, vihdoinkin.
Välillä nautittiin pannukakkua ja kahvia senioriporukan kanssa. Hollantilaisilla on tapana ottaa ensin kahvia ja jotain makeaa, ja sen jälkeen vasta pääruoka. Toisin kuin meillä. Aina on opetettu, että lautanen tulee syödä tyhjäksi eturuuasta, ennekuin saa makean jälkiruuan.
Päivän päätteksi järjestettiin kahvion kalusteet uuteen uskoon. Jospa rekka/merimiesten olisi rennompi viipyillä tv:n ääressä nojatuoleissa kuin Aalto-jakkaroilla.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Vappujuhlaa







Työvuoro alkaa tänään klo 11.30. Tässä muutamia kuvia aamulenkiltä: paikallinen matkakeskus ja vihreät ratikkakiskot.

T. Marjo


Lähetetty iPadista

Eilen 30.4 vietimme kirkolla vappujuhlaa. Viime vuoden juhlat olivat olleet menestys. Samaan aikaan oli jääkiekon MM-kisat ja kisakatsomo houkutteli väkeä paikalla. Tämä vappu oli arvoitus, tuleeko ketään, sääennusteessakin oli luvattu sadetta.
Tarjolla oli simaa, munkkeja ja grillilautanen (camping, chicken wings, vihersalaattia ja perunasalaattia). Klo 18 oli naisten sauna ja klo 20 miesten vuoro. Iltapäivällä kävi perheitä pienten lasten kanssa ja heidän jälkeen paikalle valui nuoria aikuisia. Illalla kahvio oli täynnä. Tästä on hyvä jatkaa perinnettä seuraavana vuonna.
Jännää, perinteiseen suomalaiseen vapunviettoon ei kuulu juhliminen kirkossa, mutta täällä Merimieskirkon rooli on erilainen. Tarjolla oli toki myös "virvokkeita".
Siivosin terassin ja takapihan juhlakuntoon, autoin keittiössä ja välillä ompelin eurolavoista tehtyihin pihakalusteisiin päällisiä. Se työ jatkuu vielä tänään.

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Vs: Working Abroad

Tänään on jo lauantai. Uskomatonta, miten aika menee niin nopeasti! Keskuspuistolaiset viettivät eilen täällä viimeistä iltaa, ja kävimme juhlistamassa sitä juhlaillallisella. Eilen oli ensimmäistä kertaa kunnolla kesäinen fiilis, ja auringossa tarkeni t-paidassa.

Viimeisen vuoden opiskelijoilla oli eilen perjantaina viimeinen varsinainen koulupäivä, ja he tekivät kepposia ja esityksiä muille opiskelijoille sekä tekivät pilaa opettajista. Vähän niin kuin penkkarit meillä Suomessa. Viimeisen vuoden opiskelijat tietävät, että heille on jo annettu arvosanat, joten eipä heitä kuulemma ole tällä viikolla enää koulussa muuten näkynyt. Opiskelijat tekevät täällä kirjalliset lopputyöt, jotka ovat tällä hetkellä tarkastettavina. Kokkien lopputyö on esimerkiksi suunnitelma juhliin. Lopputyöhön sisällytetään myös lyhyt englanninkielinen osio. Ensi viikolla heillä alkaakin jo loppukokeet. Opiskelijat, joiden kanssa olen jutellut, ottavat loppukokeet aika rennosti; heillä on sellainen tunne, että ovat tehneet voitavansa. Osalla on tiedossa myös yliopistojen pääsykokeita. Monet täältä Mikulovista siirtyvät Brnoon opiskelemaan.

Hotellialan opiskelijat tekivät eilen projektitöitä liittyen uuden hotellin perustamiseen. Heidän oli aika vaikea päästä alkuun, mutta lopputuotokset olivat hienoja! Opiskelijat tekevät täällä enimmäkseen mitä pyydetään, mutta heitä on kuulemma toisinaan vaikea saada todella innostumaan mistään. Myös poissaolot ovat joidenkin kohdalla ongelma.

 Ensi viikolla kokeilemme kokkien kanssa englannin integrointia ammattiaineeseen opetuskeittiössä. Blanka uskoo autenttiseen kieltenopetukseen, mutta sitä on täällä todella vaikea järjestää. Ammatinopettajat eivät halua vieraita omiin ”valtakuntiinsa”, eivätkä oikeastaan edes näe mitään pointtia samanaikaisopetukselle. Eivät, vaikka sen vaikuttavuutta oppimistuloksiin perustelisi tutkimuksella, kuten Blanka. Aika surullista. Toinen haaste on tietysti sitten resurssien vähyys.

Nyt lähden viikonlopun viettoon Brnoon, joka on Tsekin tasavallan toiseksi suurin kaupunki (n. 300 000 asukasta). Täältä on sinne 60km matkaa.

Iloista Vappua sinne Suomeen!

-Satu

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Kuulumisia Merimieskirkolta




Kuten jo mainitsin, kirkolla tehtiin 1,5 vuotta sitten laaja peruskorjaus. Kiipulan opiskelijat ja pari opettajaa/ohjaajaa olivat kirkolla tekemässä loppusiivousta remontin jälkeen ja he myös laativat siivousohjeet kirkolle. Näillä ohjeilla on hyvä siivota.




T. Marjo Varjoluoto

Lähetetty iPadista



Kirkolla toimintaa pyöritetään monenkirjavan joukon voimin. Palkattuja työntekijöitä on 5, mukaan lukien kirkon johtaja, joka on pääasiassa Brysselissä ja osa-aikainen taloussihteeri. Lisäksi Suomesta on vapaaehtoisia periodiassistenttejä. He saavat asunnon kirkolta ja 150 euroa/kk palkkaa. VapaaEhtoistyöntekijöissä on nuoria opiskelijoita ja jo eläkkeellä olevia ja siitä väliltä. En pysy edes mukana heidän kaikkien kuvioissa. Viime viikon sunnuntaina taisi tulla viimeisin, Marja, joka on kirkolla kesälomiin saakka. Mukana touhuissa pyörii myös paikalla asuvia suomalaisia, mm. 47 vuotta kirkolla pyörinyt Tytti käy viikoittain leipomossa. Useimmat suomalaisnaiset, joita olen täällä tavannut, ovat tulleet aikoinaan Hollantiin (meri)miehen perässä.

Suomen Merimieskirkko painii samanlaisten taloudellisten haasteiden parissa kuin kaikki muutkin. Viime vuoden lopulla päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena sieltä väheni 4,4 henkilötyövuotta ja irtisanomiset sekä osa-aikaistamiset koskivat yhteensä 10 työntekijää. Rotterdamin kirkolla on tehty n. 1,5 vuotta sitten mittava remontti. Kiinteistö on kallis ja yksi merkittävä tekijä kustannusten kattamisessa on tilojen vuokraaminen ulkopuolisille kokous - ym. käyttöön.

Kirkon Suomi-kaupalla myydään suomalaisia tuotteita: Marimekkoa, Muumimukeja, leipää, makeisia jne. Oivariini-rasia maksaa 6,90 euroa ja Fazerin sininen 5,30 euroa. Kuljetuskustannukset tuovat pienen lisän hintoihin. Näin Suomessa asuvana en maksaisi Oivariinista noin paljoa, vaan käyttäisin jotain paikallista tuotetta, mutta tiedä sitten, millaisen himon vuosikymmenten poissaolo Suomesta aiheuttaisi.

Muutaman päivän takaisella Brysselin matkalla oli mukana suomalainen Anu, joka on asunut vuosikymmeniä täällä ja työskentelee opettajana 4-6 -vuotiaille. Hän oli juuri nyt kahden viikon lomalla. Kouluissa on lomaa näin keväälläkin. Kesäloma on 6-7 viikkoa ja se ei ala kaikilla yhtä aikaa vaan porrastetusti. Hollanti on pieni maa. Asukkaita on n. 16 miljoonaa ja pinta-alaltaan se on huomattavasti pienempi kuin Suomi, n. 1/8 Suomen pinta-alasta. Kaikki eivät mahdu lomailemaan yhtä aikaa.

En ole vielä merimiestä nähnyt, mutta eilen haimme satamasta yhden rekkamiehen saunomaan. Nykyisin merimiehiä ei kovin paljoa käy kirkolla, koska aikataulut laivoilla ovat tiukkoja ja heillä ei aina ole aikaa lähteä maihin. Myös netti on vähentänyt tarvetta tulla kirkolle lukemaan lehtiä ja pitämään yhteyttä kotimaahan. Etukäteen luulin laivakeikkojen tarkoittavat sitä, että merimiehille mennään antamaan laivoille "sielunhoitoa", mutta usein heitä kuljetetaan maihin baariin ja illalla takaisin laivaan.